3. luukku sekä agilitykuulumiset

Kun maas' on hanki ja järvet jäässä
ja silmä sammunut auringon,
kun pääsky pitkän on matkan päässä
ja metsä autio lauluton,
käy lämmin henkäys talvisäässä,
kun joulu on, kun joulu on

Ei huolta murhetta kenkään muista,
ei tunnu pakkaset tuikeat,
vain laulu kaikuvi lasten suista,
ja silmät riemusta hehkuvat,
ja liekit loistavat joulupuista,
kun joulu on, kun joulu on

Kun joulu on (sanat: Alpo Noponen)

Harmillista, että Mustissa ja Mirrissä ei ole tänä vuonna ollut koirien joulukalentereja (0nko teidän mielestänne tasa-arvoista, että vain kissat saavat joulukalenterit tänä vuonna?!). Onneksi pystyn korvaamaan päivittäisen koiransuklaan kokoisen aukon sydämessäni päivittämällä stellamaista joulukalenteria!

Eilisten agilitytreenejen jälkeen emäntäni totesi, että on tainnut täysikuu sekoittaa koiran pään, kun noin saa hepuleita. Ai mitä hepuleita? En kyllä tiedä mistä se puhui.. Harjoitus oli hyvin kontaktieste painotteinen, tiedättehän ne puomin ja a-esteen? Terveisiä agikavereille, jos (kun) luette tätä!

Huomenna päivittelen neljännen luukun merkeissä.

Hepuloivin terveisin

Stella

Kuusen alla on kummaa puhinaa,
karvaisen kuonon jouluista tuhinaa,
heilahtaa kuusen katveessa tassu,
kurahtaa vihreän varjossa massu,
joulukarhu on asialla,
oksien peitossa kuusen alla.

Karhulla mielessään jouluiset ilot,
purkki, lahjat ja omenakilot.
Siksipä heilahtaa karvainen tassu,
siksipä kurisee massu,
että on aihetta hetkinen vartoa,
odottaa, paastota, punota vartoa.

Jälkeen koulun on odotus joulun,
kaikkein kauneinta maailmassa.

Karhun mielessä joulu välkkyy,
kynttilän valo silmissä läikkyy,
mieli on auvoinen, mieli on avoin,
viettääkseen joulua jouluisin tavoin.
Elina Karjalainen- Uppo-Nallen jouluruno

Tänä iltana tai huomenna luvassa lisäksi agilitykuulumisia! Harjoitukset siis tänään kello 20. Seuraavaksi on kuitenkin luvassa päiväunet. Siirryn tästä pörröisen maton päälle nukkumaan. Kauniita unia siis!

Pörröisin terveisin
Koiraneiti Stella

Stellamainen joulukalenteri: 1. luukku

Ne lauantaiaamun pujottelut jäivätkin väliin. Emännät eivät uskaltaneet lähteä viemään minua agilityharjoituksiin, kun en syönyt oikeen hyvin. Aloitin selvästi ruokalakon väärään aikaan. Nyt syön taas nappuloita entiseen malliin, etten jää paitsi muustakin kivasta.

Joulukuu on pyörähtänyt käyntiin ja sen myötä alkaa myös Stellan blogin

Täällä siis tassut päivittelevät blogia joulutunnelmissa toivottavasti jokaisena päivänä. Ja nyt seuraa

Tästä ei päivät juuri parane
Paitsi on huomenna vähempänä ne!
Jouluun 24 on päivää
Vielä ei näy täällä lahjanhäivää

Kuva viime vuotiselta kuusenhaku reissulta

Joulukuisin terveisin
Stella

Paparatsit hyökkäävät!

No eiväthän ne nyt ihan paparatseja olleet, mutta jouduin silti salamavalojen välkkeeseen kesken lenkin. Kyllähän tällaisesta nuoresta neidistä kelpaa ottaa kuvia. Ajattelin lisäillä tänne teidän iloksenne vähän heidän otoksiaan.

Ensin kuitenkin viimeksi lupailemaani aiheeseen eli keskiviikon agitreeneihin. Mukavaahan siellä oli jälleen kerran ja olin aika reipas koira. Tänään kuulin noiden emäntien suunnittelevan huomisaamulle pujottelua. Saa nähdä mitä silloin on luvassa.

Voisin vielä loppuun esitellä blogini aktiiviselle fanikannalle hiukan Petsietä. Kyseessä on Suomen suurin lemmikkiyhteisö sekä Internetin pörröisin galleria. Voit esimerkiksi keskustella toisten karvaturrien kanssa, katsella ja arvostella heidän kuviaan, lähettää virtuaalisia herkkupaloja (ja tietysti vastaanottaa niitä vinot pinot) ja usein löytää myös tutun näköisiä nelitassuisia. Tosin nelikavioisten tai matelevien ystävienkään hankkiminen ei ole vallatonta, sillä sivustolle pääsevät rekisteröitymään ihan kaikenkarvaiset ja –karvattomat lemmikit. Olenkin jo lisännyt linkin omaan profiiliini tuonne oikeaan reunaan, mutta sinne pääsette myös klikkaamalla tästä. Mukavaa, jos joku innostui rekisteröitymään. Ei se käyttö ole niin vaikeaa kuin voisi luulla!

Filmitähtimäisin terveisin

Stella

Agiasiaa!

Keskiviikon agilitytreeneissä harjoiteltiinkin ihan kokonaista rataa. Jokainen kerkesi mennä radan kaksi kertaa, jonka jälkeen otettiin vielä vauhtia hyppysuoralla. Meidän suoritus oli ihan ok, vaikka tuon emännän olisi pitänyt vähän skarpata ensimmäisellä radan yrittämiskerralla. Totesin emännän koulutuksen olevan kuitenkin siinä vaiheessa, että pääsen juoksuttamaan sitä mölliradalle. Nyt voinkin paljastaa, että treenit olivat siis myös harjoittelua kiltan möllikisoja varten.

Kun sunnuntaiaamu lopulta koitti, piti minunkin olla hereillä aikaisin. Ei muuta kun tavarat kasaan ja hallille! Hallilta löytyikin koira jos toinenkin. Myös tuttavia samasta agilityryhmästä näkyi. Kisat menivät ihan nappiin ja mölliradalla olimme maksien kuudes koirakko! Emäntä ansaitsi tästä hyvästä ison ja kuolaisen koirapusun kotona.

Muutoin tuo viikko, jolloin bloggaus oli jäänyt pois koiraneidin mielestä, kului hyvin tavallisissa merkeissä. Piristykseksi lisään vielä kuvan, jossa taidan olla pitämässä tavanomaista tervehdysseremoniaa.

Huomenna matkataan taas hallille agitreenien pariin, josta saatte kuulla sitten myöhemmin.

Agikuulemisiin

Stellis

Koiraneiti bloggaamassa

Tilanne ohi! Nimittäin kolme laumani jäsentä palasivat torstai-iltana kotiin. Kyllä minulla vähän häntä heilui ja tassut tepasivat terassilla jälleennäkemisen yhteydessä. Voitte siis lopettaa kansainväliset etsinnät, ei enää hätää. Nyt olenkin viime päivät yrittänyt seurailla ihmisiäni joka paikkaan, että ne eivät pääse karkaamaan uudestaan. Aika rasavillejä nuo muut laumanjäsenet..

Sain juuri hetki sitten kuulla, että saatan päästä huomenna tapaamaan sukulaisia! Emännät olivat nimittäin innoissaan lähdössä tervehtimään siskopuoltani ja hänen pentuettaan. Olisi mukavaa päästä tapaamaan äitiä ja muita sukulaisia, mutten vielä tiedä pääsenkö mukaan.

Hiukan tylsempi juttu oli se, etten päässyt viime keskiviikkona agilityharjoituksiin ajokortillisen emännän ollessa karkuteillä. Ensi viikolla sitten taas, eikös?

Päätän tämän lyhyehkön merkinnän kuviin itse bloggaajasta työpisteensä ääressä.

Hännänheilutuksin ja terveisin

Stella

Etsintäkuulutus!

Minuunkin on iskenyt sen verran kaamosväsymys, että toisinaan emännät ovat saaneet aamuisin houkutella minua juustopalan kanssa nousemaan aamulenkille. En ole myöskään vielä jaksanut kirjoittaa viimeisimmistä agilitytreeneistä. Aloitankin niistä.

Viime viikon keskiviikkona käytiin tavalliseen tapaan koirahallilla harjoittelemassa. Tällä kertaa harjoituksena oli lyhyehkö kuuden esteen rata. Suoritettuani radan ensimmäisenä olin oikein huomion keskipisteenä! Kiitos mukavista treeneistä!

Tällä viikolla koiraneidin mieltä on kyllä askarruttanut lauman katoaminen. Kolme neljästä laumani ihmisestä pakkasivat laukut viime viikolla eikä heitä ole täällä näkynyt. Jäljellä oleva emäntäni on kyllä kertonut jotain matkustamisesta (jonnekin kanalan saarelle vai mihin se nyt oli) ja huomisen tervetuliaisjuhlista. Jollei lauma kuitenkaan ole koossa huomenna illalla, ryhdyn tosi toimiin Lassien tyyliin.

Viikonloppuna ulkoilusta tuli tosi jännää! Satoi nimittäin lunta ennusteideni mukaan. Ensimmäisenä lumisena aamuna jouduin kyllä pitämään tuumaustauon eteisen kynnyksellä. Tassuthan siellä kastuu. Oli se silti hauskaa. Pääsin vähän nappailemaan palloa ja poseeraamaan lumihangessa. Haluatte varmasti nähdä mitä muistikortille tallentui.

Nyt siis vain odottelemaan laumamme yhteen palaamista!

Lumisin terveisin

Stella