Näytetään tekstit, joissa on tunniste metsässä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste metsässä. Näytä kaikki tekstit

18. kesäkuuta 2011

Kesäinen kuvapläjäys

Viimein pitkään kaivattu grillimakkaran kausi on koittanut! Tässä kaksi kuvaesitystä toukokuun tapahtumista.

Ensimmäiset kuvat on otettu 8.5. äitienpäivänä, jolloin olimme metsässä valmistamassa äitienpäiväateriaa.


Tässä on kuvasarja toukokuun 22. päivältä, jolloin hyvä ystäväni Iines tuli käymään kylässä. Iines on rodultaan shetlanninlammaskoira, joten meissä on aika paljon samaa näköä. Iineksen kanssa on tosi kivaa leikkiä, terkkuja Iinekselle!


Lomaterveisin

Stella

1. toukokuuta 2011

Puunistutuksessa


Eilen olin metsässä istuttamassa puita! Vietin oikein koiran päivää luonnon keskellä. Kuvat aukeavat isommaksi klikkaamalla

Tässä tuon palloa

Jossain vaiheessa tuli jano ja hörppäsin vettä joesta.

Tänään kävin match showssa, mutta harmin paikka, kamera unohtui kotiin, joten kuvamateriaalia ei ole.

HAUskaa vappua kaikille!

Toukokuisin terveisin

Stella

4. maaliskuuta 2011

Metsäkuvia


Terve kaverit! Tänään oli retkipäivä. Luvassa kuvapläjäys, klikkaamalla kuvat saa isommaksi.


Aamupäivällä suuntasimme metsää kohti ja pitkäveteisen autossa istuskelun ja reippaan lumessa tarpomisen jälkeen olimme määränpäässä.


Perillä parasta oli makkaranpaisto, tai oikeastaan syönti..


Vielä ennen kuin suuntasimme autolle päin poseerasin vähän aikaa mökin edustalla.




Metsäretken jälkeistä väsymystä poteva Tessu kiittää ja kuittaa.

Hiihtoloma terveisin

Stella

23. tammikuuta 2010

Kuvatäytteinen tervehdys 2

Viime postauksen jälkeen onkin kerennyt tapahtua kaikenlaista..


Viime sunnuntaina olin metsässä lenkkeilemässä.

Keskiviikkona olin tuttuun tapaan agilityssä, mutta tällä kertaa harjoituksista ei ole kuvamateriaalia. Harjoittelimme verkkokeppejä, jotka pujottelin pienen alkukankeuden jälkeen kuin vanha konkari konsanaan!




Pääsin taas toimimaan mallina tosi hyvin tuloksin.


Ette uskokkaan miten raskasta tuo poseeraaminen on!




Kyllä minä olen aika kaunis neiti! Mutta siinä oli pääpiirteittäin viikon kuulumiset, lisää luvassa luultavasti viikon sisällä.

Hau(skoin) terveisin

Stella

20. joulukuuta 2009



Tänään kävi niinkin hauska juttu, että pääsin lenkille bestikseni Nellin kanssa! Tämä luukku kertoo siis meidän metsäretkestämme. Kuvat saat isommaksi klikkaamalla.

"Hmh, mitä tuo Nelli noilla kepeillänsä oikeen tekee? Ei se varmaan huomaa, jos otan yhden.. Tällä tavallako sitä keppiä piti pureskella?" Otin Nellistä mallia keppien järsimisessä.



"Ohho, tassun pohjaanhan on tarttunut lumipaakkuja. Pitääpä irroittaa ne.. Jäiks, mistä tuo pusutteleva noutaja ilmestyi?!"


Pienet tassujen jäljet lumessa näin
Kaksi koiraa kulki vierekkäin
Ohi on kiire koirien
Nyt on aika rauhan ja rakkauden

Metsäisin terveisin

Stella

13. joulukuuta 2009

free glitter text and family website at FamilyLobby.com



Kyllä vain, tänään tapahtui jotain erikoista. Aamulla ihmiset rupesivat pakkaamaan reppuun eväitä ja sitten hypättiin auton kyytiin. Automatka sujui nopeasti päiväunilla ollessa ja ei aikaakaan kun auto parkkeerattiin keskelle metsää. Kaupunkilaiskoirana voisin käyttää ilmaisua keskelle-ei-mitään. Sain juosta ja loikkia lumisilla mättäillä monta tuntia. Tuo yllä ollut uljaan koiran kuva on siis minä metsässä. Jaksoin pysähtyä niin pitkäksi aikaa, että kuva onnistui.


"Mitä, tuollako on vielä makkaraa?" Tietenkin minunkin piti saada osani eväistä.


Hop! Tässä kuvassa käytökseni ei vaikuta kovin sivistyneeltä, joten en ole ihan varma haluanko julkaista tätä. Nähtävästi taisin kuitenkin innostua ryntäilemään ympäri metsää ja suorittamaan tuollaisen loikan pienimmän ihmiseni kohdalla. Häntä kutsun myös pikku emännäksi, sillä hänhän on pienin emäntäni. Reissun lopuksi ihmiseni katkaisivat puun ja ottivat sen mukaan kotiin. Mitähän ne nyt oikeen ovat keksineet?

Loikkivin terveisin

Stella

9. joulukuuta 2009

7., 8. ja 9. luukku

Pahoitteluni siitä, että olette joutuneet olemaan pari päivää ilman uusia joulukalenteriluukkuja. Aina blogia päivittäessä on ilmennyt teknisiä ongelmia. Nyt kuitenkin megaluukku kolmen päivän edestä.


Kuvissa olen itsenäisyyspäivän metsälenkillä. Jostain syystä oleen päätynyt samaan kuvaan useamman kerran. Taisin olla aika nopea! Kyllä se pallon heittely on kivaa! Tänään olin myös agilitytreeneissä, mutta valitettavasti ajanpuutteen vuoksi tarkempi kuvailu jää väliin. Kivaa oli!

18. lokakuuta 2009

Paimenkoirahommia

Tänään onkin kerinnyt tapahtua melko paljon kaikkea, vaikka ilta ei ole vielä lähelläkään. Pääsin metsään lenkille heti aamutuimaan. Metsä on kiva paikka käydä lenkillä, koska siellä saa yleensä juosta ilman hihnaa. Se vasta on mukavaa!metsä

Tuossa onkin muutama kuva siitä, millaista metsässä oli. Kuvista taitaa käydä ilmi, että sain hakea palloa! Kerkesin myös poseerata vähäsen. Suurin työ oli kuitenkin siinä, että sain pidettyä lauman koossa. Noista ihmisistä ei koskaan voi tietää minne ne lähtevät harhailemaan. Tässä siis vinkki teille kaikille nelitassuisille lukijoille: kun ette pidä ihmisiänne hihnassa, kävelkää niin lähellä heitä, että toisinaan astutte heidän kantapäilleen ja ennen kaikkea pysykää valppaina. Tämä toimii tai ainakin minun ihmiseni ovat vielä tallessa kaikkien metsälenkkien jälkeenkin. Erittäin vaikeiden tapausten tai suurien laumojen kohdalla saattaa olla tarpeen myös juoksennella ympyrää joukon ympärillä. Muistakaa myös, että taajama-alueella ihmiset on pidettävä kytkettyinä niitä lenkitettäessä!

Tutkijan vainujeni herättyä tein myös mullistavan päätelmän; talvi on varmasti tulossa! Olen aivan vakuuttunut tästä, sillä havaitsin kummallisia muutoksia vesilätäkköjen koostumuksessa. Alkumatkan ajan hörpin vettä kohdalle sattuneista vesiputeista. Päästyämme suuremmalle metsäautotielle näin edessä häämöttävän lätäkön ja suuntasin sitä kohti juoma-aikeissa. Saatuani kieleni veteen huomasin sen kuitenkin olevan kiinteää ja aivan kylmää! Reilun yhden ja puolen vuoden kokemuksella voin kertoa, että näin käy aina ennen talven tuloa. Emäntäni hiukan naureskelivat minulle (en kyllä ymmärrä mitä hassua tilanteessa oli) ja ylittivät tuon jääksi kutsutun asian. Minua vähän epäilytti tuon jään, paremmin sanottuna jäätikön ylitys. Mitä jos jään alla onkin todella paljon vettä? Rohkaisin kuitenkin mieleni ja sipsuttelin pikaisesti vaaravyöhykkeen yli ihmisteni perään. Kuten äsken totesin, kävelkää kokoajan kuono ihmistenne jaloissa kiinni, jotta he eivät eksy. Toisinaan saatatte kohdata tällaisia kriisitilanteita, mutta jos ihmisenne ovat yhtä kurittomia kuin minun ja jatkavat määrätietoisesti eteenpäin teidän ei auta kuin seurata. Pysytään urheina!

Tällä hetkellä perheeni on kyläilemässä, joten minulla on oiva mahdollisuus blogin päivityksen lisäksi ottaa pienet päivätorkut. Kauniita unia!