Mistä tunnet pienen tontun?

Punaisesta lakistansa

harmahasta parrastansa

hymystänsä lempeästä

katseestansa veikeästä.

Siitä tunnet pienen tontun.

Nyt on viimein koittanut aatto ja lahjatkin on jo avattu. Sain tosi kivoja lahjoja, mutta taidan kertoa niistä vasta huomenna. Mukana kuva, joka lähetettiin postikorttien muodossa myös joillekin sukulaisille ja tuttaville.

Hyvää joulua!

Stella

Nyt nuo ihmiset sitten saivat päähänsä kantaa tuon metsästä haetun puun sisälle. Sen jälkeen he laittoivat siihen palloja, valoja ja nauhoja ja sitten minun piti mennä poseeraamaan puun eteen. Onneksi sain lauantaimakkaraa palkaksi. Raportoin tilanteesta lisää huomenna

Kuusta ihmettelevin terveisin

Stella

Koiran jouluruno

Kalkkunaa, anna siivuja jo uusia!
Anna antelias annos pottumuusia
Lisukkeena litra soosia kai on?
Kinkkuakin laitat kilon kuution?
Kiitollinen olen sulle, ihmiseni
Uskomattomasti sainhan syödäkseni
Nokoset, niiden tarpeessa olen nyt
Ahmia taas jaksan kun oon herännyt!
Kirjoittaja tuntematon

Nuorimpien emäntieni koulut loppuivat tänään, joten huomenna ei tarvitse viettää päivää ihan yksin! Ylihuomenna koko lauma on lomalla. Ei enää aikaisia aamulenkkejä tänä vuonna(ne eivät oikeen ole minun juttuni, enkö voisi nukkua ainakin kymmeneen?)!

Lomaterveisin

Stella

Tänään vielä kuva metsäisestä leikkihetkestä (tämänkin saatte klikattua isommaksi). Oli kyllä kivaa, kiitos Nelli! Nyt onkin enää kolme yötä jouluun ja kolme yötä siihen, että saan avata pakettini!

Innokkain terveisin

Stella

Tänään kävi niinkin hauska juttu, että pääsin lenkille bestikseni Nellin kanssa! Tämä luukku kertoo siis meidän metsäretkestämme. Kuvat saat isommaksi klikkaamalla.

"Hmh, mitä tuo Nelli noilla kepeillänsä oikeen tekee? Ei se varmaan huomaa, jos otan yhden.. Tällä tavallako sitä keppiä piti pureskella?" Otin Nellistä mallia keppien järsimisessä.



"Ohho, tassun pohjaanhan on tarttunut lumipaakkuja. Pitääpä irroittaa ne.. Jäiks, mistä tuo pusutteleva noutaja ilmestyi?!"


Pienet tassujen jäljet lumessa näin
Kaksi koiraa kulki vierekkäin
Ohi on kiire koirien
Nyt on aika rauhan ja rakkauden

Metsäisin terveisin

Stella

Tässä kuvassa on vuoden takaista tonttuilua. Muistatte varmaan koirien jouluetiketistä, että näissä hölmöissä asuissa pitää käyttäytyä hienosti, niin ihmiset ilahtuvat. Huomenna onkin varmaan luvassa tosi spesiaali luukku, mutta lisää tietoa saatte vasta sillon.

Punalakkisin terveisin

Stella-tonttu

Tänään luukusta paljastuukin tämä koiraneiti poseeraamassa turkki hulmuten. Tuonne varastoon on jo ilmestynyt lahjapaketteja (yksi myös minulle!) aattoa odottamaan. Alkaa jo vähän jännittää..

Vieläkin kylmemmin pakkasterveisin

Stella

Täällä vietetään nyt hyvin rauhallista joulun odotusta. Kävin agilityssä suorittamassa seitsemän hypyn radan ja vähän tähyilemässä puomin päältä. Nyt kyllä uni maittaa. Öitä!

Unisin terveisin

Stella

Eilen en taaskaan pystynyt lisäilemään uutta luukkua, joten tämä olkoon
14. ja 15. luukku



On hanget korkeat, nietokset,
vaan joulu, joulu on meillä!
On kylmät, paukkuvat pakkaset
ja tuimat Pohjolan tuuloset,
vaan joulu, joulu on meillä.

Sää on viimein ruvennut muuttumaan talvisemmaksi, mutta onneksi edes paukkupakkaset eivät minua tämän turkin kanssa pelota. Huomenna illalla pääsen taas agilityharjoituksiin, joista saatte raporttia mikäli sellaisen ennätän kirjoittaa.

Pakkasterveisin

Stella

Kyllä vain, tänään tapahtui jotain erikoista. Aamulla ihmiset rupesivat pakkaamaan reppuun eväitä ja sitten hypättiin auton kyytiin. Automatka sujui nopeasti päiväunilla ollessa ja ei aikaakaan kun auto parkkeerattiin keskelle metsää. Kaupunkilaiskoirana voisin käyttää ilmaisua keskelle-ei-mitään. Sain juosta ja loikkia lumisilla mättäillä monta tuntia. Tuo yllä ollut uljaan koiran kuva on siis minä metsässä. Jaksoin pysähtyä niin pitkäksi aikaa, että kuva onnistui.


"Mitä, tuollako on vielä makkaraa?" Tietenkin minunkin piti saada osani eväistä.


Hop! Tässä kuvassa käytökseni ei vaikuta kovin sivistyneeltä, joten en ole ihan varma haluanko julkaista tätä. Nähtävästi taisin kuitenkin innostua ryntäilemään ympäri metsää ja suorittamaan tuollaisen loikan pienimmän ihmiseni kohdalla. Häntä kutsun myös pikku emännäksi, sillä hänhän on pienin emäntäni. Reissun lopuksi ihmiseni katkaisivat puun ja ottivat sen mukaan kotiin. Mitähän ne nyt oikeen ovat keksineet?

Loikkivin terveisin

Stella

Eilen taas ajanpuute vei voiton ja joulukalenterin 11. ja 12. luukku ovat nyt tässä.

Koira pienoinen puiden varjosta kurkkii.
Kuka kummassa on tuo, joll' on leuassa turkkii?
Niin iloinen myssy ja punainen nuttu
Hän onkohan jokajouluinen tuttu?

Tässä vielä kuvamateriaalia joka talvisesta harrastuksestani, lumensyönnistä! Namnam.

Minulla on sellainen tunne, että huomenna on luvassa jotain jännää. Illalla saatte varmasti lukea siitä mitä on tapahtunut!

Lumisin terveisin

Stella

Vielä on aikaa pitkästi,
aattoa odotan kärsivällisesti.
14 päivää jäljellä
sitä viidesti vain tänään kysyin äidiltä!
Kirjoittaja tuntematon

Äsken emännät järjestivät minulle turkin harjausoperaation. Nyt turkki ihan kiiltelee!

Sädehtivin terveisin

Stella

7., 8. ja 9. luukku

Pahoitteluni siitä, että olette joutuneet olemaan pari päivää ilman uusia joulukalenteriluukkuja. Aina blogia päivittäessä on ilmennyt teknisiä ongelmia. Nyt kuitenkin megaluukku kolmen päivän edestä.


Kuvissa olen itsenäisyyspäivän metsälenkillä. Jostain syystä oleen päätynyt samaan kuvaan useamman kerran. Taisin olla aika nopea! Kyllä se pallon heittely on kivaa! Tänään olin myös agilitytreeneissä, mutta valitettavasti ajanpuutteen vuoksi tarkempi kuvailu jää väliin. Kivaa oli!

Rauhallista itsenäisyyspäivää kaikille!

Tänään lähdettiin koko lauman voimin lenkille metsään. Kuvia tietysti luvassa tulevissa luukuissa. Lenkkeilyn jälkeen olen viettänyt itsenäisyyspäivää päiväunien merkeissä. Lisää terveisiä huomenissa!

Isänmaallisin terveisin

Stella

Tänään ulkona alkoi näyttää hiukan talvisemmalta, joten ei muuta kuin tuumasta toimeen ja poseeraamaan. Näytteitä huippumallitaidoistani en jaa nyt tätä yhtä kuvaa enempää, sillä säästelen loppuja vielä myöhempää varten. Ei makeaa mahan täydeltä! Mutta takaisin joulukalenteriluukun pariin, joka tänään käsitteleekin käytöstapoja. Pidetään nämä mielessä näin joulun alla, jotta ihmisemme selviytyvät joulustressistä lähettämättä meitä rankkurille. Vaikka poronsarvet tai punainen lakki eivät olekkaan kovin in, omistaja kyllä ilahtuu jos söpöstelemme ne päässä edes hetken aikaa!

Koirien jouluetiketti
Ole erityisen kärsivällinen ihmisiä kohtaan nyt. He näyttävät olevan tavallista stressaantuneempia ja arvostavat lohduttavia koiran nojailuja. He tulevat kotiin mukanaan suuria kantamuksia jotain, jota he kutsuvat lahjoiksi. Älä kuvittele että kaikki lahjat ovat sinulle.

Ole pitkämielinen, jos he koristelevat sinut. Heille näyttää tuottavan erityistä nautintoa nähdä, miltä näytät päässäsi valesarvet.

He tuovat ison puun sisään näkyvälle paikalle ja peittävät sen koristein ja kynttilöin. Niin oudolta kuin tämä näyttääkin sinusta, se on ihmisillesi tärkeä rituaali, joten sinun täytyy tietää muutamia asioita:

- älä pissaa puun päälle
- älä juo vettä puun jalustimesta
- varo häntääsi kun ihmiset ovat puun lähellä
- vaikka puun alla olisi kiinnostavia nimelläsi varustettuja pikkupaketteja, älä revi niitä auki.

Ihmisesi voivat väliin kutsua joukon vieraita kyläilemään. Nämä kutsut voivat olla hauskoja, mutta vaativat sinulta tahdikkuutta:

- kaikki vieraat eivät arvosta suukkoja ja nojailuja
- älä syö tarjoilupöydältä
- kerää hienovaraisesti makupaloja
- ole miellyttävä, vaikka vieraat istuvatkin sohvallasi
- älä juo laseista, jotka jäävät ulottuvillesi.

Ihmisesi voivat myös lähteä vierailuille. Tällöinkin tapasi ovat tärkeitä:

- ota huomioon kaikki kohdan 4 puita koskevat säännöt vieraissakin taloissa
- kunnioita talossa asuvien eläinten reviiriä
- siedä lapsia
- ota koko charmisi käyttöön.

Iso mies, jolla on valkea parta ja hyvin meluisa nauru, voi ilmaantua keskellä yötä. Älä pure häntä!
Kirjoittaja tuntematon

Hyväkäytöksisin terveisin

Stella

Pakkasyö on ja leiskuen
Pohja loimuja viskoo.
Kansa kartanon hiljaisen
yösydänuntaan kiskoo.
Ääneti kuu käy kulkuaan,
puissa lunta on valkeanaan,
kattojen päällä on lunta.
Tonttu ei vaan saa unta.

Partaa sivellen aprikoi,
puistaa päätä ja haastaa.
- Ei tätä ymmärtää en voi,
ei, tää pulma on vasta.
Heittää tapaansa järkevään
taas jo pois nämä vaivat pään,
lähtee toimeen ja työhön,
lähtee puuhiinsa yöhön.

Lammasten luo käy karsinaan,
makuulla tapaa ne ukko.
Kanat jo katsoo, pienallaan
istuu ylinnä kukko.
Kopissa Vahti hyvin voi,
herää ja häntä liehakoi;
tonttu harmajanuttu
Vahdille kyllä on tuttu.

Vaiti metsä on, alla jään
kaikki elämä makaa,
koski kuohuvi yksinään
humuten metsän takaa. Tonttu puoleksi unissaan
ajan virtaa on kuulevinaan,
tuumii, minne se vienee,
missä sen lähde lienee.
Tonttu-Viktor Rydberg

Terveisin

Stella

3. luukku sekä agilitykuulumiset

Kun maas' on hanki ja järvet jäässä
ja silmä sammunut auringon,
kun pääsky pitkän on matkan päässä
ja metsä autio lauluton,
käy lämmin henkäys talvisäässä,
kun joulu on, kun joulu on

Ei huolta murhetta kenkään muista,
ei tunnu pakkaset tuikeat,
vain laulu kaikuvi lasten suista,
ja silmät riemusta hehkuvat,
ja liekit loistavat joulupuista,
kun joulu on, kun joulu on

Kun joulu on (sanat: Alpo Noponen)

Harmillista, että Mustissa ja Mirrissä ei ole tänä vuonna ollut koirien joulukalentereja (0nko teidän mielestänne tasa-arvoista, että vain kissat saavat joulukalenterit tänä vuonna?!). Onneksi pystyn korvaamaan päivittäisen koiransuklaan kokoisen aukon sydämessäni päivittämällä stellamaista joulukalenteria!

Eilisten agilitytreenejen jälkeen emäntäni totesi, että on tainnut täysikuu sekoittaa koiran pään, kun noin saa hepuleita. Ai mitä hepuleita? En kyllä tiedä mistä se puhui.. Harjoitus oli hyvin kontaktieste painotteinen, tiedättehän ne puomin ja a-esteen? Terveisiä agikavereille, jos (kun) luette tätä!

Huomenna päivittelen neljännen luukun merkeissä.

Hepuloivin terveisin

Stella

Kuusen alla on kummaa puhinaa,
karvaisen kuonon jouluista tuhinaa,
heilahtaa kuusen katveessa tassu,
kurahtaa vihreän varjossa massu,
joulukarhu on asialla,
oksien peitossa kuusen alla.

Karhulla mielessään jouluiset ilot,
purkki, lahjat ja omenakilot.
Siksipä heilahtaa karvainen tassu,
siksipä kurisee massu,
että on aihetta hetkinen vartoa,
odottaa, paastota, punota vartoa.

Jälkeen koulun on odotus joulun,
kaikkein kauneinta maailmassa.

Karhun mielessä joulu välkkyy,
kynttilän valo silmissä läikkyy,
mieli on auvoinen, mieli on avoin,
viettääkseen joulua jouluisin tavoin.
Elina Karjalainen- Uppo-Nallen jouluruno

Tänä iltana tai huomenna luvassa lisäksi agilitykuulumisia! Harjoitukset siis tänään kello 20. Seuraavaksi on kuitenkin luvassa päiväunet. Siirryn tästä pörröisen maton päälle nukkumaan. Kauniita unia siis!

Pörröisin terveisin
Koiraneiti Stella

Stellamainen joulukalenteri: 1. luukku

Ne lauantaiaamun pujottelut jäivätkin väliin. Emännät eivät uskaltaneet lähteä viemään minua agilityharjoituksiin, kun en syönyt oikeen hyvin. Aloitin selvästi ruokalakon väärään aikaan. Nyt syön taas nappuloita entiseen malliin, etten jää paitsi muustakin kivasta.

Joulukuu on pyörähtänyt käyntiin ja sen myötä alkaa myös Stellan blogin

Täällä siis tassut päivittelevät blogia joulutunnelmissa toivottavasti jokaisena päivänä. Ja nyt seuraa

Tästä ei päivät juuri parane
Paitsi on huomenna vähempänä ne!
Jouluun 24 on päivää
Vielä ei näy täällä lahjanhäivää

Kuva viime vuotiselta kuusenhaku reissulta

Joulukuisin terveisin
Stella