Tilanne ohi! Nimittäin kolme laumani jäsentä palasivat torstai-iltana kotiin. Kyllä minulla vähän häntä heilui ja tassut tepasivat terassilla jälleennäkemisen yhteydessä. Voitte siis lopettaa kansainväliset etsinnät, ei enää hätää. Nyt olenkin viime päivät yrittänyt seurailla ihmisiäni joka paikkaan, että ne eivät pääse karkaamaan uudestaan. Aika rasavillejä nuo muut laumanjäsenet..
Sain juuri hetki sitten kuulla, että saatan päästä huomenna tapaamaan sukulaisia! Emännät olivat nimittäin innoissaan lähdössä tervehtimään siskopuoltani ja hänen pentuettaan. Olisi mukavaa päästä tapaamaan äitiä ja muita sukulaisia, mutten vielä tiedä pääsenkö mukaan.
Hiukan tylsempi juttu oli se, etten päässyt viime keskiviikkona agilityharjoituksiin ajokortillisen emännän ollessa karkuteillä. Ensi viikolla sitten taas, eikös?
Päätän tämän lyhyehkön merkinnän kuviin itse bloggaajasta työpisteensä ääressä.
Hännänheilutuksin ja terveisin
Stella
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti